Napatyräleikkaus Virossa jätti kivut leikkauspöydälle
Nopea pääsy napatyräleikkaukseen Virossa piti yrittäjän työkykyisenä. Leikkauksen ansiosta Marko Taponen pääsi eroon napatyrän aiheuttamista kivuista, epämiellyttävistä tuntemuksista ja jatkuvasta varomisesta.
Painonnostajan lannevyö ja tuppo olivat autohuoltamoyrittäjä Marko Taposen vakiovarusteena fyysisesti raskaassa työssä. Napatyrä pullotti navan alla ja häiritsi työskentelyä. Pahimmillaan Taponen ei pystynyt nostamaan mitään ilman, että napatyrä pullahti esiin.
– Kun vatsaan tuli outoja tunteita ja ihmettelin, mikä sen aiheuttaa, puoliso sanoi, että nyt on syytä lähteä parempiin tutkimuksiin, Taponen kertoo.
Taponen suuntasi Nummelan Mehiläiseen, jossa lääkäri ohjeisti kokeilemaan tyrävyötä leikkausaikaa odottaessaan. Napatyrä on yksi yleisimpiä tyrätyyppejä ja se oireilee yksilöllisesti. Toisilla napatyrä on täysin oireeton ja kivuton, toisilla Taposen tavoin pullistuma aiheuttaa paineen tunnetta ja kipua. Aikuisilla oireilevan napatyrän hoitona on usein leikkaus.
Julkisen sairaalan hoitojonossa leikkausaikaa odottaessaan Taponen sai puhelun Mehiläisen hoitokoordinaattorilta, joka kertoi EU:n potilasdirektiivin tuomasta mahdollisuudesta hakeutua hoitoon toiseen EU-maahan. Suomessa leikkausta olisi pitänyt odottaa kuukausia, joten vaihtoehto nopeaan hoitoon pääsyyn ilman leikkausjonoa houkutteli.
– Olen yksityisyrittäjä ja minun on pakko olla kunnossa, että pystyn hoitamaan työni. Sen takia päädyin lähtemään nopeasti hoitoon Viroon, Taponen kertoo.
Leikkaukseen parissa viikossa
Vain pari viikkoa myöhemmin Taponen oli jo matkalla Suomenlahden yli Tallinnaan leikkaukseen.
– Hoidin vain työhommat siihen malliin, että voin lähteä sinne ja olla poissa sairausloman ajan.
Koska leikkaus oli sovittu heti aamuun, Taponen matkusti avopuolisonsa kanssa Tallinnaan jo edellisenä päivänä. He olivat varanneet hotellin myös leikkausta seuraavaksi yöksi, ettei ennen tai jälkeen leikkauksen tule kiire.
Tyräleikkaus tehtiin nukutuksessa, minkä jälkeen Taponen siirtyi heräämön puolelle heräilemään sekä syömään jogurttia ja lihapiirakkaa. Henkilökuntaa hän kehuu kivaksi, ystävälliseksi ja tarkkaavaiseksi.
– He tarkkailivat koko ajan, olivat lähettyvillä ja käskivät kertomaan heti, jos on epämääräisiä tuntemuksia. Huonolla englannilla pärjäsin oikein hyvin.
Kivut ja varominen jäivät leikkauspöydälle
Kotona Suomessa Taponen oli vajaan kuukauden sairauslomalla. Ensimmäiset päivät vatsa oli turvoksissa, mutta se palautui nopeasti. Myös napatyrän leikkaushaava alkoi parantua. Koska haavassa oli sulavat tikit, edes tikkien poistoa ei tarvittu. Leikkaushaavan hoitoon liittyvissä kysymyksissä Taponen sai apua Mehiläisen suomalaiselta hoitokoordinaattorilta.
Sairausloman jälkeen Taponen pääsi palaamaan töihin ilman kipuja ja varomista.
– Autohommissa pitää usein mennä mutkalle jonnekin kojetaulun alle. Leikkauksen jälkeen se on paljon helpompaa, kun ei tarvitse varoa mitään.
Leikkauksen maksu hoitui sujuvasti: Taponen maksoi leikkauksen paikan päällä ja laittoi korvaushakemuksen Kelalle, jonka päätöksen hän sai noin viikossa.
Taponen sanoo, että lähtisi uudestaankin hoitoon Viroon ja myös suosittelisi sitä kenelle tahansa.
– Monet kauhistelivat ensin, että miten sinä Viroon lähdit, niin minä sanoin, että ihan samalla tavalla ihmiset toimivat siellä kuin täällä Suomessakin, Taponen summaa.
Tiesitkö tämän terveyspalveluiden käytöstä ulkomailla?
- Suomen kansalaiset voivat hakeutua hoitoon ilman ennakkolupaa toiseen EU- tai Eta-maahan, Sveitsiin, Isoon-Britanniaan tai Pohjois-Irlantiin. Hoitoon hakeutumisesta ulkomaille ei tarvitse ilmoittaa etukäteen Kelaan tai muille viranomaisille.
- Mikäli vastaavaan hoitoon tarvitaan lähete Suomen julkisessa terveydenhuollossa, tarvitaan se myös ulkomaille hoitoon lähtiessä.
- Hoidon kustannukset tulee maksaa ensin itse. Kelalta voi hakea jälkikäteen hoidosta korvausta, jota voi saada enintään sen verran, mitä vastaava hoito maksaisi Suomessa omalla hyvinvointialueella.
- Kela-korvauksen edellytyksenä on, että hoito on arvioitu lääketieteellisesti tarpeelliseksi ja se vastaa hoitoa, jonka saisi Suomen julkisessa terveydenhuollossa.
Ota yhteyttä hoitokoordinaattorimme,
saadaksesi lisätietoja.
