Leikkaus Virossa oli nopeampi reitti terveempään tulevaisuuteen

Nopea pääsy rannekanavaoireyhtymän leikkaukseen Virossa lyhensi leikkausjonon kuukausista viikkoon. Leikkauksen ansiosta Anne Kaivola sai kivuttomat ja toimivat kädet sekä mahdollisuuden maalata itselleen uudenlaisen tulevaisuuden.

Hoitoon Viroon | Anne K

Ranneoireet hiipivät 20 vuotta rakennusmaalarina työskennelleen Anne Kaivolan elämään vähitellen jo kaksi vuotta sitten. Julkisivumaalaus on raskasta käsityötä; kalkkimaali harjataan isolla harjalla rakennuksen ulkoseinään ja työpäivät voivat venyä maalausurakassa pitkiksi.

– Kun heilutat maalista märkää harjaa kumollaan olevaa kahdeksikkoa kymmenen tuntia päivässä, se on loppupäivästä aika painava. Myös maalipurkkien kantaminen on raskasta puuhaa, Kaivola kertoo.

Kaivolan kipuja hoidettiin ensin tenniskyynärpäänä ja vaivat helpottivat fysioterapeutin jumppaohjeilla. Kesällä 2023 säryt olivat kuitenkin jo niin kovia, ettei Kaivola voinut enää jatkaa työssään.

– Kädet olivat turvoksissa eivätkä sormet liikkuneet niin, että olisin saanut edes maitopurkin auki. En pystynyt tekemään yhtään mitään.

Nopeasti leikkaukseen Viroon

Mehiläisen työterveydessä kädet röntgenkuvattiin, mutta kuvissa ei näkynyt mitään poikkeavaa, joten työterveyslääkäri ohjasi Kaivolan vielä hermoratatutkimukseen (ENMG-tutkimus). Paljastui, että molempien käsien kivut aiheutuivat leikkaushoitoa vaativasta rannekanavan hermopinteestä.

Rannekanavaoireyhtymässä kudosten tulehtuminen ja paksuuntuminen ahtauttaa rannekanavan, minkä vuoksi keskihermo jää puristuksiin. Puristustilan taustalla on useimmiten käsiä kuormittava rasitus tai usein toistuvat liikkeet, mitkä ovat molemmat tuttuja maalarin työssä.

– Kun röngtenissä ei näkynyt mitään, ei tätä vaivaa osattu alkuun epäillä. Onneksi Mehiläisen lääkäri älysi, mikä on homman nimi ja pääsin oikeanlaiseen hoitoon, Kaivola kertoo.

Kaivola sai lähetteen julkiseen terveydenhoitoon rannekanavaoireyhtymän leikkaukseen, mutta leikkausjono on pitkä – odottamaan olisi voinut joutua odottamaan jopa yli vuoden.

– Jonottaminen usean kuukauden ajan ei houkuttanut. En olisi kyllä kestänyt kipua niin kauan.

Kaivolan ei tarvinnut miettiä pitkään päätöstään, kun hän sai tietää, että Mehiläisen kautta on mahdollista hakeutua hoitoon Viroon heidän tytäryhtiöönsä Melivaan ja vielä erityisen nopeasti. Päätöksen tehtyään Kaivola kävi Mehiläisen suomalaisen hoitokoordinaattorin kanssa puhelimessa läpi kaikki leikkauksen yksityiskohdat ja hänelle varattiin leikkausaika seuraavalle viikolle.

– Hoitokoordinaattori oli tukenani koko ajan ennen leikkausta ja sen jälkeen sekä tehdessäni Kela-hakemusta hoidon korvauksista, Kaivola kertoo.

Päiväristeilyllä leikkaukseen

Syyskuun lopussa, vain viikon päästä puhelusta, Kaivola oli jo puoliso seuranaan laivamatkalla Tallinnaan oikean käden leikkaukseen. Hän antoi etukäteen esitiedot ja suostumuksen leikkaukseen Mehiläisen hoitokoordinaattorille ja Mehiläinen toimitti asiakirjat tietoturvallisesti Viroon kokeneen käsikirurgin leikkausarvioon. Kaivola sai hoitokoordinaattorilta käytännön ohjeita leikkauspäivään sekä suomenkielisen potilasoppaan, jossa oli kirjallinen kuvaus leikkauksen kulusta sekä toipumisesta ja kuntoutuksesta. Hoitokoordinaattori oli koko ajan Kaivolan tukena vain puhelinsoiton päässä.

Tallinnassa kaikki sujui mutkattomasti: Kaivola matkusti taksilla sairaalaan, ilmoittautui vastaanottoon ja jäi odottelemaan leikkausta, joka oli puudutuksineen kaikkineen ohitse noin tunnissa.

– Sairaanhoitaja oli koko ajan minun kanssani vähän niin kuin tukihenkilönä ja auttamassa kirurgia leikkauksessa. Minun ei tarvinnut olla yksin ollenkaan.

Kaivola asioi Melivassa pääasiassa englanniksi, mutta suurin osa leikkaavista kirurgeista on kouluttautunut ja tehnyt töitä Suomessa, joten suomeksikin pärjää.

Leikkauksen jälkeen Kaivola suuntasi jo samana iltapäivänä laivalla takaisin Helsinkiin. Hänen vointinsa oli niin hyvä, että hän päätti miehensä kanssa kävellä viiden kilometrin matkan sairaalalta satamaan.

– Oli niin kaunis syyspäivä, että oli mukava kävellä, kun kerrankin oli aikaa.

Leikkauksen jälkeen alkaa oma työ

Tallinnasta Kaivola sai mukaansa lääkärin kuntoutusohjeet, joita hän on noudattanut säntillisesti. Kun leikkauksesta oli kuukausi ja haava parantunut, käsi alkoi jo olla toimintakunnossa. Sorminäppäryyttä vaativat asiat alkoivat pikkuhiljaa sujua ja kädelle pystyi jo varaamaan hieman painoa. Kaivolan mukaan käsi kuitenkin vaatii säännöllistä jumppaamista, että kivut hellittävät.

– Kannattaa oikeasti tehdä niitä, että hermoradat alkavat toimia niin kuin niiden pitääkin, Kaivola muistuttaa.

Koska kädet ehtivät mennä niin huonoon kuntoon, työterveyslääkäri oli sitä mieltä, että maalaushommat on nyt tehty ja Kaivolan pitää siirtyä kevyempiin töihin.

– Jos käsiä rasittaa liikaa, voi joutua uudestaan leikkaukseen. Sitä en tosiaan halua.

Kaivola oli niin tyytyväinen palveluun ja leikkauksen lopputulokseen, että suuntasi loppuvuonna 2023 uudestaan Melivaan vasemman ranteen leikkaukseen. Kun hän näkee, mihin kuntoon leikatut kädet tulevat, hän voi keskittyä tulevaisuuden suunnitteluun.

– Olisin äärimmäisen tyytyväinen, jos saisin vasemman käden samaan kuntoon kuin oikea käsi on nyt. Sitten voisin oikeasti ajatella vaikka kaupan alan töitä.

Kaivola maksoi hoidon Virossa ensin itse, mutta sai parissa kuukaudessa Kelalta päätöksen korvauksesta. Maksettavaksi koko hoidosta jäi lopulta alle 140 euroa eli saman verran, mitä hän olisi maksanut asiakasmaksuna Suomessa julkisella tehdystä leikkauksesta.

– Nyt vaan ei tarvinnut jonottaa hoitoon pääsyä.

Tilaisuuden tullen Kaivola voisi lähteä vielä uudestaankin leikkaushoitoon Viroon.

– Leikkaushoito Melivassa oli vaivatonta ja helppoa hyvillä ohjeilla. Hoitoon oli turvallista lähteä eikä jäänyt sellaista oloa, etten pärjäisi.

Lue lisää hoidosta Virossa: hoitoonviroon.fi

Tiesitkö tämän terveyspalveluiden käytöstä ulkomailla?

  1. Suomen kansalaiset voivat hakeutua hoitoon ilman ennakkolupaa toiseen EU- tai Eta-maahan, Sveitsiin, Isoon-Britanniaan tai Pohjois-Irlantiin. Hoitoon hakeutumisesta ulkomaille ei tarvitse ilmoittaa etukäteen Kelaan tai muille viranomaisille.
  2. Mikäli vastaavaan hoitoon tarvitaan lähete Suomen julkisessa terveydenhuollossa, tarvitaan se myös ulkomaille hoitoon lähtiessä.
  3. Hoidon kustannukset tulee maksaa ensin itse. Kelalta voi hakea jälkikäteen hoidosta korvausta, jota voi saada enintään sen verran, mitä vastaava hoito maksaisi Suomessa omalla hyvinvointialueella.
  4. Kela-korvauksen edellytyksenä on, että hoito on arvioitu lääketieteellisesti tarpeelliseksi ja se vastaa hoitoa, jonka saisi Suomen julkisessa terveydenhuollossa.
  5. Matka- ja lääkekustannusten, hoitoon liittyvän oleskelun ja saattajan kustannuksista saatavan korvauksen määrää riippuu siitä, oletko hakeutunut hoitoon omatoimisesti ilman ennakkolupaa vai ennakkoluvalla. Lue lisää Kelan sivuilta

Lue lisää hoidosta ulkomailla

Ota yhteyttä hoitokoordinaattorimme,
saadaksesi lisätietoja.